Sunday, September 13, 2009

Bikinimyyja, kirjoittaja vai hampaidenvalkaisija?

Se on sitten uusi viikko taas!
Viikonloppu meni jalleen taalla kotikunnalla, ja jalleen erittain tylsasti.
Katsoin pari leffaa ja eilen kavin jopa juoksemassa pitkasta aikaa. Treenailin vahan trampoliinillakin, kun nelivuotias oli rannalla isansa kanssa (muuten se olis tietysti tunkenu trampoliinille myos). Nyt mun niska ja hartiat on ihan sairaan kipeat, ja saattaa johtua noista kaikenmaailman kasienpyorittelyista joka suuntaan. :D
Tajusin vasta eilen, etta juoksulenkkini kulkee yhden golfkentan ohi, jonne meidan talolta on n. 3 km. Loistavaa. Naytti kylla paljon hienommalta paikalta, mita Vincentia Golf, missa oltiin siis torstaina Kellyn tyotapahtumassa. Voisinkin lisailla kuvia pikkuhiljaa, kun on niita kameraan kertynyt kiitettava maara.

Olen vasta nyt tajunnut, etta Kelly tekee laivastohommien lisaksi kakkostyota; kirjoittaa potilaskertomuksia. Tama hanen pomonsa on myos erittain kiinnostunut ottamaan mut hommiin, sitten kun taalta lahden. Joko myymaan bikineja tai vaihtoehtosesti kirjottamaan myos. Mulle kay molemmat hommat ja hyvin. Heidin kanssa soittelin eilen, ja han kertoi kaverinsa olevan Adelainessa jossain hampaidenvalkaisuhommassa, jossa tienaa 100 $ per paiva plus provikat, joten ihan kivasti. Ja sinne kuulemma kaipaillaan lisaa tyontekijoita (mielellaan Eurooppalaisia, koska niilla on niin kaunis hymy? :D), joten ehka soittelen k.o. paikkaan sitten kun tartten toita. Joten mulla on nyt oikeastaan kaksi tyopaikkaa tiedossa jo, eivatka kummatkaan hedelmanpoimintaa. Mika backpacker ma oikeen tulen olemaan?

Oon myos tutustunut tarkemmin mulle tulleisiin asuntoilmoituksiin, ja loysin yhden erittain hyvalta kuulostavan. Ihan keskella Sydneyn keskustaa, ja vuokra 600 $/kk. Ymmartaakseni kaikki laskut sisaltyy hintaan ja on valmiiksi kalustettu. :) Vuokranantaja-kamppis kyseli jo nimet ja puh.nrot vuokrasopimusta varten, joten ihan lupaavalta kuulostaa. Eli nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristissa, josko kavis hyva tuuri!

Tasta viikosta ei oo kylla tulossa mitenkaan mukava.. Kellyn pitaa tehda lahes tunnin pidempaa paivaa (lahtee aamulla 20 min aiemmin ja palaa 20 min myohemmin), ja keskiviikkona on ne saatanan tupperwarepartyt taalla. Toivoisin niin lujaa, et paasisin pakenemaan jonnekin, mut nayttaa aika mahdottomalta. Eika siis toivoakaan, etta saisin jotain ekstrarahaa ylitoista. PLUS tama isannan poika entisesta suhteesta on tulossa tanne tanaviikonloppuna, ja viipyy taalla tietaakseni puoltoista viikkoa, ja arvatkaapa, kuka katsoo kolmen kersan peraan sitten... Ei siina mitaan, Benny on erittain mukava poika, kun sen tuolla Melbournessa tapasin. Vahan ujohko, eika mikaan riehupelle, joten poikkeus sinansa. :D Sen olonen, et tottelee varmasti ku sanon.

Ottaa vaan pattiin, kun mulle ei oo edes henkilokohtasesti infottu tosta Bennyn tulosta. Asia ois ok, jollen ois saanu kuulla siita ensin tan nelivuotiaan kautta. Ehka ne kertoo mulle paivaa ennen kunnolla? Ilmeisesti ne vaan olettaa, et mulle on jees vahtia vaikka minkalaista kersalaumaa. Lisaks Kelly vahan vaati, et mun pitais olla taalla ku on Mackenzien synttarit. Jos ne on viikonloppuna, ni tasan katson, et oon poissa sillon. Ei munkaan tartte ihan kaikkea sietaa. Kaksissa tupperwarekutsuissa on jo ihan tarpeeksi. Mut ehka tama tasta, kun taa kuukausi on ohi! Odottelen ainoastaan Melbourneen menoa 19. lokakuuta, ku paastaan sinne laukkakisoihin ja partyttamaan Heidin kanssa. ;)

Thursday, September 10, 2009

Vodkaa ja hostellipohdintoja

Viikko alko ei niin hyvin, kun sain olla lasten kanssa maanantaina yksin yli 13 tuntia. Aiti oli tyomatkalla Canberrassa, ja isanta (onneksi) laivalla. Parannusta on kumminkin ilmaantui tassa loppuviikkoa kohden. Eilen Kellyn toissa oli sellanen virkistyspaiva, etta ne lahti kaikki pelaamaan golfia, ja ma plus lapset paastiin mukaan. Kelly ei ite pelannu, vaan jai sosialisoimaan muiden aitien kanssa clubin terassille ja grillipisteelle. Ma lahdin sitten Kellyn pelaavien tyokamujen kanssa puolikkaalle kierrokselle. Ei ollu varaa vuokrata omia kamoja, mut sain onneksi lainata muiden, joten pelasin sit ns. varjopelaajana. :D Takaa tuleva ryhma ei nimittain pysyny meijan tahdissa, ja kentta oli vapaa muista pelaajista.
Lounaalla small tallkkasin sujuvasti yhden Robin kanssa, arsytti kylla, ku se luuli et olen Norjasta. Ja nailla ei ole kylla mitaan kasitysta, missa Suomi sijaitsee. :D Hyva yrittaa selittaa. Ja: meneeko teilla lauttoja Suomesta Englantiin? No ehka lahinna noita rahtilaivoja...

Kaytiin siina ton jalkeen kaupassa hakemassa hedelmia ja leipaa. Kelly sano mulle, et hedelmien on sit riitettava ens torstaille, lisaa ei tipu ennen sita. Syon niita kuulemma liikaa? Ei mulle oo ennen hedelmien syomisesta valitettu, mut ymmarran kylla et ne on kalliita (ihmetyttaa kylla miksi, ku taalla ne saadaan kuitenkin omasta maasta tai ainakin hyvin lahelta). Mulle oli kanssa shokki, et na syo BBQ -ruoan kanssa aina leipaa! Miksi sita saatanan leipaa pitaa tunkea joka paikkaan? Varsinki sita, joka on vaaleampaa ku valkosimmat hiekkarannat. Opettelis syomaan kunnon ruokaa, sanon mina.
Mut Suomessa onki paremmat pihvit, karkit, makkarat, suklaat ja maito. :'D

Kaupassa kaytyamme ja kotiin palattuamme ovelta kuulu koputus. Kellyn tyokaveri Charlie (lempinimi, kyseessa on siis nainen) tuli KAYMAAN. Totuus on, et istuttiin poydan aaressa ja juotiin vodkaa. :D Kelly ja Charlie intoilivat Melbournen laukkakilpailusta, kun sinne kuuluu laittaa hassu kampaus, ja Charlie haluaa laittaa sen mulle. Vahan kivaa! Esittelin lisaks mun hamosia ja korkkareita. Charlie paaty lopputulokseen, et mun harmaa satiinimekko punasilla korkkareilla on paras asuyhdistelma. "Eika legginseja!" Ensi viikon perjantaina menen ulos Charlien ja muiden Kellyn tyokavereiden kanssa. Uskon kylla et tulee olemaan kivaa. :) Eika tartte lahtee Sydneyyn saakka (saastan rahaa).

Paivakannien ja Charlien lahdon jalkeen katsottiin Gothika, eika se kylla ollu niin huono, mita ihmiset sanoo. Kuulin myos lisauutisia uudesta aupparista. On kuulemma myoskin Kanadasta, ja tulee tanne ilmeisesti ensi viikolla. No, paaasia, et jotain seuraa sais. Toivon vaan, et ei oo niin kusipaa, mita kanadalaiset aika tunnetusti on.

Alotin tassa panikoinnin hostellien kanssa, kun matkaseurani ilmotti melkeen kaikkien Sydneyn hostellien olevan jo varattu joulun ja uuden vuoden aikaan. Yllatyys! Paatettiin sitten, et yovytaan Sydneyn lahikaupungissa. Tulee paljon halvemmaksikin, kun noissa Sydneyn hostelleissa yopyminen, jotka maksaa parhaimmillaan 200 $ per yo! Oon myos alkanu harkita oman solun vuokraamista. Saattais olla myos hyva idea, jos olen tuolla Sydneyn seudulla n. kuukauden verran (halvempaa ku hostellit). Ja mikas sen kivempaa olis, ku paasta lahikamppaan nukkumaan juhlien jalkeen, haha. ;) Mut taa tarkottaa kylla sita, et pitais ottaa riski tosta asunnon loytymisesta; webbisivuilla olevat on yleensa muotoa "available now" ja ne menee nopsaan. Mulle oli kylla tullu jo 5 yhteydenottoa yhelta sivulta, kaksi jopa erittain lupaavia. Mut veikkaan niiden olleen sen vuoksi, etta en onnistunu laittamaan mun asunnonvuokrauspaivamaaraa oikein...
Pitais jutella mun matkaseuran kanssa, mita se tuumaa. Voinhan tietty varata sen hostellin kaheksi viikoksi, ku ei sita kaikkea siina makseta, varausmaksu vaan. Eika se nyt ole suurensuuri. Et jos loytyykin kamppa, ni ei mitenkaan haittaa! Ja jos ei niin.. Ei haittaa sekaan. ;D

Taa viikonloppu menee taas tylsistyessa kotosalla (saastoa tosin). Otin vaan kymmenen dolsua kayttorahaa ens viikoksi/viikonlopuksi. Toivottavasti saisin babysittauskeikan piakkoin. Kelly sanoi, etta voin hyvin pyytaa 15 $ tunnilta, etta jees!

Sunday, September 6, 2009

Arsyttaa, arsyttaa

Lopetan nyt mun yritan-kirjoittaa-kirjakielella -kokeilun, koska eihan siita enaa mitaan tule. Aidinkielen esseen kirjoittelusta jo liian pitka aika. ;) Joten joudutte tyytymaan (melkein) turunmurteeseen.

Honeymoon ausseissa on todellakin jo ohitse, ja eilen ihmettelin ensimmaista kertaa, mita oikein teen taalla. Tuli sellanen epatodellinen fiilis, etta olen kuin unessa ja haluaisin olla paljon mieluummin kotisuomessa. Osaksi tunne johtuu varmasti siita, ettei mulla ole taalla kotikylassa yhtaan kaveria. Keskustelin tasta Kellyn kanssa, ja han sanoi etta tietaa ja ymmartaa taman kylla ja yrittaa saada yhden (mun lisakseni ainoan au pairin tassa paikassa) yhteystiedot. Siinakin on omat hankaluutensa, kun k.o. aupairin perhe on "korkeampiarvoinen" laivaston hierarkiassa, eika Kelly saisi oikeastaan ottaa suoraan yhteytta... Tama au pair sitapaitsi lahtee kotiin tassa kuussa, ja heille on tulossa uusi. No, miten vain, toivottavasti saisin seuraa PIAN! En ma aina jaksa lahtea Sydneyyn, kun matkusteluunkin palaa rahaa ihan kiitettavasti (vaikka onkin paljon halvempaa kuin Suomessa ja esim. junassa saat itse paattaa, mille paikalle istut). Saisin sentaan yopya muiden auppien luona, mut ei toi toisten nurkissa pyoriminenkaan aina houkuta. Joo no siis pyorinhan nyttenkin toisten nurkissa, mutta oman valintansahan ovat tehneet. ;)

Talla hetkella aytyy tyytya hengaamaan Canberran saksalaisauppi Dianan kanssa, ja mennaan ehka Wollongongiin tutustumaan tanaviikonloppuna. Ei tulla oikeesti kovin hyvin juttuun, ja sen englanti on sellasta likelikelike -teinienkkua. Puhuu siis muuten erittain hyvin, mut tartteeko sita likea tunkea joka valiin? Diana on vaan liian tylsa ihminen mun makuuni. Kun oltiin Canberrassa, ja olin kipea, ni se oli enemman pettyny siita, ettei paasty kaymaan jossain sotamuistopaikassa, ku siita ettei paasty baariin?! Lisaks se oli jo itse kayny ekana mainitussa ja parlamenttitalolla. :D Sen mielesta ei myoskaan tehty mitaan, ku oltiin viisi tuntia ostoskeskuksessa kiertelemassa. Meijan vaatemaku on taysin toisistaan poikkeava; nain yhden Dianan biletopeista, enka koskis siihen pitkalla kepillakaan (glitterhoro -look, yesh). Ja aina ku kehuin jotain vaatetta, ni se oli sillee nojaa. Kylla eri maku saa olla, mut luulis nyt et olis sentaan jotain yhteistakin? Joten vaatekaupoissa kiertely sen kanssa oli vahan kiusallista.

Viikonloput ja illat menee siis hyvin omassa seurassa, me myself & I. Ainakin tulee harjoteltua yksinoloa oikein urakalla. Onneksi taa perheenisa on sentaan ollut nyt 2 vkoa laivalla, ja menee taas viikoksi, joten pidetaan hyvin seuraa toisillemme Kellyn kanssa. Aina ku taa isanta on kotona, ni meen vaan omaan huoneeseeni. Nailla on taalla selkea mies maaraa -meininki ja mua valilla oikeen oksettaa kattoa totaa isaa. Osaa se siis hauskakin olla (mikali ymmarran sen mongerrysta), mutta eilenkin se puhu Kellylle jotain "oon sun aviomiehes ja sun pitaa kertoa mulle kaikki asiat!" Yokottavaa. Must joku on pielessa, jos Mickin pitaa vaatia Kellya kertomaan sille juttuja. Lisaks tapa jolla, Mick kohtelee lapsia.. Mikali ne tekee jotain vahankin vaaraa (iat siis 4 ja 1), aija on heti huutamassa niille. Sen se kylla osaa ja sit se vaan lassyttaa "I LOVE YOU, CHICKEN" ihan koko ajan! Mitaan muuta se ei tyttojensa kanssa osaa puhua. Ei ihme jos yksveekaan ei osaa mitaan muuta sanoa ku "HI"!
Kelly siis hoitaa tytot muuten ruokinnasta vaatetukseen itse, Mick ei tee oikeasti mitaan. No, kylla se sentaan joskus imuroi ja pesee pyykkia.

Se mua on tassa huvittanu, ku na vanhemmat on pulassa nelivuotiaan toistuvien painajaisten vuoksi. No miksikohan, kun sen annetaan katsoa aikuisille suunnattuja poliisisarjoja? En ma ainakaan saanut katsoa sellasia muistaakseni alle kymmenvuotiaana. Etta ei ehka ihme, jos niita painajaisia esiintyy... Ja au pairina mulla ei tietenkaan ole sananvaltaa mihinkaan kasvatusjuttuihin, joten pidan vaan naamani ummessa.
Saalittaa kylla vahan muutenkin toi neljavee, kun se nakee hyvin harvoin ikaisiaan lapsia, ja sitten se tietysti roikkuu vanhemmissaan ja mussa, plus kuuntelee kaiken mita puhutaan. Yleensahan lapsia ei edes aikuisten jutut kiinnosta. Pitais puhua Kellylle enemman tosta mahdollisesta autolla ajosta, ni voitas menna johonkin playgroupiin. Makin paasisin ulos talosta hetkeksi ja nakisin muita ihmisia. Vaikkakin vain muita aiteja. Haluaisin tosiaan puhua joskus jostain muustakin kuin siita minkalainen jonkun Johnny-Roger on ollut rintaruokinnassa.

Noo, ehkapa ma nyt sinnittelen taalla ja odotan innolla au pair -ajan loppumista. Sitten paasee reppureissaamaan ja kunnon toihin. :)

Ps. Yksi unelmani toteutui, silla nyt olen nahnyt ryhavalaan! Harmikseni ei ollut hyppelytuulella.