Monday, October 12, 2009

Yhta juhlaa

Huohheli. Arsyttaa taas ja lujaa. Oon ihan hirmuvasynyt (viikonloppu meni Sydneyssa bilettaessa), enka saanu tietenkaan tarpeeks unta. Eilen, kun menin kerrankin aikasin nukkumaan, niin eikohan toi viisvuotias kliksuttele sen radiota koko ajan, kun se vaihtaa biisia/hyvanyon satuja (huone mun huoneen vieressa ja tietty ovi auki). Kavin sille kerran sanomassakin, et nyt riittaa, mut eipahan se mitaan tajunnut. Tanaaamuna se oli tunkenu kylppariin just sillon ku mun pitais paasta sinne ja viela sotkenu lattiat, ja arvaatte varmaan kuka siivos. Loistava alotus talle paivalle, ei voi muuta sanoa. Lisaks se vastaili mulle niin vittumaisesti, kun kaskin sita olemaan paukuttamatta roskista pihalla nyt aamulla, etta jouduin kaskemaan sen omaan huoneeseen ja sain sitten kuunnella sen parkumista vah. 20 min. En myoskaan saa laittaa sita paivaunille tanaan, jotta se nukkuis nyt illalla aiemmin, eli joudun kestamaan sita ne 10 tuntia. Taa ei selkeestikaan ole mun paivani.

Sydneyssa oli kylla tosi kivaa olla taas. Ekana iltana join liikaa, eika paasty yhteen baariin, kun ei kuulemma voinu paastaa porukkaa sisalle enaa 12 jalkeen. :D Oltiin takasin Nooralla ehka ennen kahta ja mulla oli hiiieman huono olo siina aamuyosta, mutta en oksentanut! Seuraavana paivana kaytiin vahan ostoskeskuksissa ja iska lahetti viestin n. neljan-viiden aikaan paivalla, et "nelja noin 20-vuotiasta nuorta kuollu tulipalossa Naantalissa". Ma olin ihan paniikissa ton jalkeen, ja enkkulan auppi Helen, johon vasta tutustuin, piti mua varmaan ihan sairaan tylyna. En voinu ajatella mitaan muuta, ku pelkasin, et joku tarkee menny. Enka paassy nettiin sillon heti (eika ois auttanukaan). Sit soitin Heinille, joka oli vaan kiukkunen "TIAKSA MITA KELLO ON TAALLA?!" Kylla, puol yheksan aamulla. Se sit kerto yhen faktan, joka vahan rauhotti: kuolleet vissiin nuorempia, mita iska ensin sanoi.
Hostellille paastyamme menin melkein heti nettailemaan ja sain kuulla lisaa asiasta. Heinin kaveri meni siina viidentena uhrina. Biletysfiilikset ei siis ollu ihan huipussaan sina iltana, mutta en ois tehnyt mitaan yksin hostellillakaan, joten paatin lahtea ulos muiden kanssa. Ensin otti paahan, kun mentiin toiselle hostellille, ja tutustuin uusiin brittiaupparityttoihin. Ne oli vaan niin aanekkaita, enka ois jaksanu yrittaa vaantaa enkkua/kuunnella niita yhtaan. No, kylla se ilta lahti sitten rullaamaan kun mentiin baariin. Tanssittiin ja juotiin ihan hulluna. Sain kuulla, ettei suomalaiset nyt sit oikeesti ookaan skandinaaveja (vaan fennoskandeja), ja talla kertaa kukaan mies ei tullu sanomaan mitaan Madventuresista. Musta kylla tuntu, et mun mekko oli liian lyhyt, ja revin sita alaspain ehka minuutin valein... Pohdin myos jonkun kanssa sita, etta taalla kayttaa ihan erilaisia vaatteita ku mita Suomessa laittais paalle. Mut pakko. Ei taalla varmaan kellaan tytolla oo farkkui baarissa, vaan kaikilla on mekko ja korkkarit.

Sunnuntaina olin hyvin vasynyt ja lahin yhteisaamiaisen jalkeen Millalle. Milla oli vaan niin kipea, ettei pystyny muuta ku nukkumaan ja makin menin ottamaan torkut viereiseen huoneeseen. Herasin, ku Jemina soitti ja kysy, et ollaanko tulossa vai ei. Piti siis menna Nooran ja Maijun kanssa hengailemaan jonnekin, mut ei sitten oikeen onnistunut. Mulla oli vaan pari tuntia aikaa kotiinlahtoon, ku piti ehtia ferryyn ja junaan, joten jain sitten vaan Millalle.

Ostin torkeesti opiskelijalipun automaatista, vaikka Noora olikin pelotellu, et jos tarkastaja tulee, ni se on automaattisesti jonkinsuuruinen sakko huolimatta siita, vaikka mulla on suomalainen (joskin vanhentunut) kortti. Oon ottanu sen vuositarran pois siita, joten vois vaikka hyvassa lykyssa menna taalla. Pitaa vaan alkaa selittaa, et en tienny ku luulin, et saan kayttaa tata mun suomikorttia ja voivoivoi... Ausseissa ei siis kelpuuteta muita kuin aussiopiskelijakortit.

Oottelen edelleen Melbournea tassa vaan. Perjantaina lahetaan! Jes! Paasen nakemaan Heidia ja sitte biletetaan kunnolla. :) Puhuin myos Kellyn kanssa, et voitais tehda playdatet Heidin kanssa, koska sillakin on hoidokkina 5-vuotias tytto. Mackenzie ja se vois sit leikkia keskenaan. Edellamainittu on vaan niin kova pomottaja, etten kylla tieda, miten ne mahtaa tulla juttuun.. Mut se on sitten sen ajan murhe.

No comments:

Post a Comment